Työelämä on murroksessa – työministeri Lindström haastattelussa

Olemme siirtymässä yhä enenevissä määrin asiantuntijatyöhön, jota tehdään ajasta ja paikasta riippumatta. Suomen nykyinen, vuonna 1996 säädetty työaikalaki on jäänyt jälkeen muutoksien pyörteissä – nyt siihen on tulossa muutoksia. Uudet lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2020.

Tavoitteena on yksi yhteinen työaikalaki, jota sovelletaan yksityisellä ja julkisella sektorilla. Lisäksi asiantuntijat ja esimiehet halutaan säilyttää työaikalain piirissä, vain ylin johto voidaan rajata lain ulkopuolelle.

Joustavien työaikajärjestelyiden on arvioitu parantavan työn tuottavuutta” – työministeri Jari Lindström

 

Joustavilla työajoilla ja työaikapankilla myönteisiä vaikutuksia niin työntekijään kuin työnantajaankin

Tiedetään, että omaan työntekoon vaikuttaminen on työntekijää voimakkaasti motivoiva tekijä.  Olemmekin ottaneet isoja harppauksia eteenpäin autonomian lisääntymisessä, kiitos teknologian, joka mahdollistaa joustavan etätyön ja työn tekoaikojen purkamisen.

”Joustavilla työaikajärjestelyillä on myönteisiä vaikutuksia sekä työnantajaan että työntekijään. Joustavien työaikajärjestelyiden on arvioitu parantavan työn tuottavuutta. Usein joustot ovat myös työntekijäaloitteisia, jolloin niillä on hyvin myönteinen vaikutus työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen. Muistettava on, että silloin kun työaikaa siirretään työaikapankkiin, työaikapankista otettava vapaa on palkallista”, summaa työministeri Lindström.

 

Kaikki työ näkyväksi

Erityisen tärkeää on tuoda näkyväksi kaikki tehty työ, ajasta ja paikasta riippumatta. Tekniikka antaa välineet merkitä työaikaa työnteon paikasta riippumatta, joten tämäkään suhteen ei ole enää esteitä saada työaikaa kirjattua niin työnantajan kuin työntekijän osalta oikein.

Lue lisää Neptonin tarjoamista palveluista: www.nepton.fi

Yksi uuden lain merkittävimmistä yksityiskohdista on uutena elementtinä tuleva joustotyöaika, joka koskee ajasta ja paikasta riippumatonta työtä. Joustotyöaikaa noudatettaessa työntekijä itse päättäisi työajastaan sekä työntekopaikastaan, kun työnantaja puolestaan määrittelisi tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet sekä kokonaisaikataulun. Joustotyöaika on ennen kaikkea työnantajan ja työntekijän väliseen luottamukseen perustuva työaikajärjestely. 

Uudessa laissa säädettävää joustotyöaikaa noudatettaessa työntekijä itse päättää työajastaan sekä työntekopaikastaan

Työelämä kehittyy ehkä vauhdikkaammin kuin aiemmin. Ajasta ja paikasta riippumaton asiantuntijatyö lisääntyy. Työnantajien tarpeissa nousevat kansainvälisen kilpailun siivittämänä tarve joustavalle työvoiman käytölle, jolloin myös työntekijöiden suojantarve voi ilmetä muualla kuin aiemmin”, kommentoi työministeri Jari Lindström

 

 

Vapaa-aika ja palautuminen työstä tulee turvata

Asiantuntijoiden työväline on aivot ja tiedämme, että ne eivät kestä jatkuvaa ja tauotonta kuormitusta.  Työn tekemisen uudet tavat (etätyö, digiyhteydet, online-tavoitettavuus) ovat hämärtäneet työajan käsitteen. Kolikon toinen puoli onkin lisääntynyt stressi siitä, että on oltava koko ajan tavoitettavissa. Työtä tehdään helposti myös vapaa-ajalla.

”Vaikka laki ei velvoita, työpaikoilla on syytä käydä työn ja vapaa-ajan sovittamisesta keskustelua” – työministeri Jari Lindström

Miten lainsäätäjä suhtautuu siihen, että asiantuntijatyössä ollaan lähes 24/7 töissä? Miten asiantuntijoiden työhyvinvointi turvataan? Onko lain suojeltava työntekijöitä työkulttuurilta, joka edellyttää jatkuvaa reagointivalmiutta myös vapaa-ajalla?

Ranskassa astui vuoden alusta voimaan uudistettu työlaki. Siinä määrätään yli 50 henkeä työllistävät yritykset neuvottelemaan vuosittain työntekijöiden kanssa siitä, milloin työntekijä voi pistää kännykkänsä kiinni tai olla vastaamatta sähköposteihin. Tavoitteena on, että lomat ja vapaa-aika saataisiin turvattua. Miten Suomessa tämän asia nähdään työministeri Jari Lindström? 

”Asiantuntijatyössä työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen vaikuttaa haastavimmalta. Eniten kysymys on kiinni työpaikan toimintakulttuurista. Vaikka laki ei velvoita, työpaikoilla on syytä käydä näistä asioista keskustelua. Lisäksi on hyvä huomata, että työnantajalla on työaikalain lisäksi myös työturvallisuuslaista koituvia velvollisuuksia mm. huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä sekä vähentää työn kuormitustekijöitä”, sanoo Lindström.