Työajanhallinta lisää työhyvinvointia

Työn uudet trendit ovat tuoneet mukanaan sekä etuja että haasteita. Uusi työaikalaki huomioi muutokset ja tarjoaa myös työnantajalle mahdollisuuden kehittyä.


Työ on muuttunut viimeisten vuosien aikana enemmän kuin edellisenä satana vuotena yhteensä. Muutokset lainsäädännössä, globalisaatio, työntekijöiden odotukset ja tuottavuusvaatimukset yhdistettynä kiihtyvään digitalisaatioon muuttavat tapoja tehdä työtä.

Esimerkki nousevasta trendistä on työn muuttuminen joustavammaksi. Useampi työtehtävä, ja sen kautta työnantaja, ei edellytä että työ tehtäisiin aina toimipisteellä, vaan se voidaan tehdä muuallakin. Autuaaksi tekevä ilmiö se ei silti ole.

– Joustavassa työssä tärkeintä on se, miten organisaatiossa työn puitteista puhutaan, toteaa vanhempi tutkija Annina Ropponen Työterveyslaitokselta.

– On tutkittu, että työn kuormittavuus kasvaa, jos esimieheltä ei saa riittävästi tukea tai hän ei ole tavoitettavissa. Jos työ on hyvin johdettua ja työntekijä tietää sekä yhteiset tavoitteet että tähän kohdistuvat odotukset, voi myös työnteon paikka joustaa, Ropponen jatkaa.

Avaimena avoin keskustelu

Työn kuormittavuuden aiheuttamien ongelmien ratkaisu perustuu avoimelle keskustelulle, joka vaatii johdolta aktiivista osallistumista.

– Asiakkaat ovat viime vuosina selvästi havahtuneet seuraamaan työajan keston lisäksi sitä, mihin tehtäviin työaikaa käytetään, kertoo henkilöstöhallinnon digitaalisia ratkaisuja suunnittelevan ja toimittavan Nepton Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kivistö.

Kivistö on paininut työajanseurannan haasteiden parissa yli 18 vuotta. Nepton on ollut alan keskusteluissa aktiivinen sekä sparrannut julkisen ja yksityisen sektorin työnantajia.

– Työajan hallinta mahdollistaa tiedolla johtamisen sekä työhyvinvoinnin lisäämisen. Kun ymmärrämme kuinka paljon ja mihin aikaan työtä tehdään, työn kuormittavuus tulee näkyväksi. Tiedosta on hyötyä vain, jos vaikeatkin asiat nostetaan pöydälle dialogin muodossa.

Työaikalaki muuttuu

1.1.2020 Suomen työlainsäädäntö astuu uuteen aikaan. Näin pyritään tunnistamaan uudet työnteon mallit ja vastaamaan niiden vaatimuksiin. Työntekijöille on turvattava riittävästi lepo- ja palautumisaikaa.

– Vanhassa laissa ei huomioida etätyötä, ja jos sen ajankohtia ei ole sovittu, niin lähtökohtaisesti lakia ei ole sovellettu, kun työntekijä ei ole työnantajan valvonnan alaisena.

Töiden projekti- ja kausiluonteisuuden paremmin huomioivassa laissa tämä muuttuu, kun työajan mittaamisesta tulee pakollista myös asiantuntijatyössä. Jos lain määrittämää seurantaa ei järjestetä, voivat epäselvyydet tai väärinkäytökset lisääntyä. Digitaaliset ratkaisut tarjoavat tavan välttää ongelmia.

– Yrityksillä on nyt tuhannen taalan paikka kehittyä. Työn ehdoista voidaan sopia aiempaa joustavammin työntekijän ja työnantajan kesken. Jotta joustoa voidaan lisätä, täytyy työn sisällön, tavoitteiden ja kuormittavuuden olla näkyviä.


Artikkeli on julkaistu alunperin Helsingin Sanomien Työhyvinvointi-liitteessä 4.12.2019 (linkki artikkeliin)Kirjoittaja: Joonas Ranta. Artikkelikuva: Tapio Auvinen.

Oletko kartalla mitä uusi työaikalaki tuo tullessaan? Lue lisää aiheesta