Neljä pointtia työn muutoksesta sekä ratkaisut niihin

”Digitalisaatio, globalisaatio ja kaupungistuminen”

listaa blogi-vieraamme Henna Keränen tekijöistä, jotka muuttavat työtä sekä miten sitä nyt ja tulevaisuudessa tehdään.

Sitralla työn ja työelämän muutosta seuraava ja yrityksiä, yhteiskuntaa ja niiden sidosryhmiä muutoksessa auttava ja ”sparraava” asiantuntija Henna Keränen on huolissaan.

”Vaihtelevasti ja varovaisesti”, hän jatkaa, kun keskustelumme miten suomalaiset yritykset, lainsäätäjät ja työntekijät ovat työn muutokseen reagoineet.

Hennan mielestä KIKY:n eli kilpailukykysopimuksen lisäksi olisi tärkeää näiden kolmen osapuolen todellinen ymmärrys työn mullistuksen suuruudesta ja yhteistyössä varmistaa Suomen pysymisestä tämän globaalin ilmiön kyydissä.

”Muissa Pohjoismassa, erityisesti Tanskassa ja Ruotsissa, työn muutoksen kanssa on tosissaan työskennelty jo vuosia ja Suomenkin tulisi kilpailukykynsä palauttamiseksi nyt reagoida muutoksen huomattavasti aikaisempaa aggressiivisemmin”, Henna toteaa.

 

Henna listaa neljä asiaa, joihin Suomessa niin työn teettäjien, sen tekijöiden kuin lainsäätäjien tulisi todella panostaa.

1. Liikkuminen työn perässä

Urbanisaatio siirtää ihmisiä kaupunkeihin. Innovaatiot ja niiden tuloksena uudet työpaikat syntyvät yleensä tiiviissä keskittymissä eli kaupungeissa. Muutos on globaali ja väistämätön, joten sen kieltäminen ei auta.

 ”Koska kaikki suomalaiset eivät kuitenkaan tule muuttamaan kaupunkeihin, esimerkiksi perhesyiden takia, on työhön matkustamista, ns. pendelöintiä, helpotettava niin työnantajan, tekijän kuin lainsäätäjän toimesta”, Henna korostaa.

Henna mainitsee työnantajansa, Sitran, teettämän tutkimuksen, jonka mukaan suomalaisten halukkuus työhön matkustamiseen vähenee radikaalisti, jos matka-aika on yli tunti suuntaansa. Tämä on osin ymmärrettävää, sillä Suomessa ei ole totuttu pendelöintiin.

Totuus kuitenkin on, että muualla maailmassa, esimerkiksi Euroopan suurkaupunkialueilla, jopa suuryhtiöiden ylimmät pomot ovat tottuneet yli tunnin kestäviin matkoihin kotoa työpaikoilleen. Työmatkoihin kuluva aika tulee kaupungistumisen myötä pitenemään Suomessa erityisesti esikaupunki ja haja-asutusalueilla asuville.

Työntekijälle tämän kehityksen hyväksyminen ja siihen oikein suhtautuminen on välttämätöntä, muuten vaihtoehtona on huonoin mahdollinen, niin henkilön itsensä kuin yhteiskunnan näkökulmasta, eli työttömyys.

Työnantajien tulisi taasen tunnustaa, että tietotyön tekeminen esim. etäyhteyksien avulla junassa, on yhtä paljon työtä kuin konttorilla suoritettu. Näin 8 tunnin työpäivästä 2 tuntia voisi suorittaa pendelöidessä ja 6 tuntia konttorilla.

Henna patistaa myös lainsäätäjää ja vakuutusyhtiöitä päivittämään lakisääteiset työntekijää ja työnantajaa koskevat vakuutukset. Nyt esimerkiksi lakisääteinen työtapaturmavakuutus ei korvaa etätyössä tai pendelöidessä tapahtuvia vahinkoja. Kyse ei ole vain teknisestä seikasta, vaan tämä heijastelee myös asenteita ja suhtautumista työmatkoihin ja etätyöhön.

Henna itse pendelöi päivittäin muutamia vuosia Tampereen ja Helsingin väliä junalla. Pian hän huomasi, että junassa vietetty aika mahdollisti tehokkaan työskentelyn, lisäksi hän verkottui ja loi jopa uusia ystävyyssuhteita päivittäin samalla junalla töihinsä pendelöivien kanssa. Tämä kokemus sai Hennan ymmärtämään työhön matkustamisen mahdollisuudet ja positiiviset puolet.

2. Monipuoliset tavat tehdä työtä

Etätyöstä on puhuttu paljon viime vuosina ja monet työnantajat ovatkin sallineet etätyön tekemisen. Etätyö onkin todettu tehokkaaksi ja motivoivaksi tavaksi järjestää työtä niin työntekijän ja työnantajan puolesta.

Hennan mukaan etätyöhön liittyy kuitenkin edelleen vanhoillisia asenteita, eikä sen mahdollisuuksia ja potentiaalia ole täysin ymmärretty.

Esimerkiksi suuri osa työantajista on rajannut etätyömahdollisuuden muutamaan päivään kuukaudessa. Ja edelleen mitataan lähinnä etätyöhön käytettyä aikaa, eikä työn avulla saavutettuja suoritteita ja tuotoksia. Lisäksi useimmilla työpaikoilla vaaditaan, että etätyö suoritetaan ns. kotitoimistolla.

Henna jatkaa, että näin toimittaessa nojataan vanhaan malliin kontrollista, eikä ymmärretä, että etätyötä voi tehdä usein jopa tehokkaammin esim. mökiltä käsin tai vaikkapa kahvilassa. Hän itse kertoo usein suuntaavansa johonkin rauhalliseen ja inspiroivaan kahvilaan, kun hänen työtehtävät vaativat uusien näkökulmien tai ideoiden synnyttämistä ja niiden dokumentointia.

Henna korostaa, että keskeinen asia on työntekijän kontrolloimisesta luopuminen ja luottamuksen ilmapiirin ja käytäntöjen kehittäminen. Hennan näkemyksen ja kokemuksen mukaan suomalaisilla on korkea työmoraali ja työnantajan luottamusta arvostetaan korkealle. Kun vastuuta annetaan, se myös kannetaan.

Työnantajilta tehokkaan etätyön mahdollistaminen vaatii luottamuksen ilmapiiriä, mutta myös toimintamalleja ja työkaluja, jotka mahdollistavat paikasta ja ajasta riippumattoman etätyön, sen johtamisen, työntekijän raportoinnin ja kommunikoinnin työntekijän tiimin, asiakkaiden ja esimiesten kesken. Työaikaliukumien käyttöönotto mahdollistaa myös ajasta riippumattoman etätyön tekemisen.

3. Osaamisen kehittäminen

Henna kertoo hauskan, mutta hyvin osuvan kaskun osaamisen kehittämisen merkityksestä yrityksille.

Talousjohtaja tuli kasvaneen koulutusbudjetin nähtyään toimitusjohtajan puheille ja sanoin hänelle; ”Onko järkeä kouluttaa työntekijöitämme näin paljon? Mitä jos he lähtevät meiltä?” Siihen toimitusjohtaja vastasi; ”Mitä jos emme kouluta heitä ja he jäävät?”

”Mutta mitä tapahtuu suomalaisissa yrityksissä ja yhteiskunnassa laajemminkin? Vaikka olemme jo menettäneet työmme suhteellista kilpailukykyä, leikkaavat yrityksen edelleen säästösyistä henkilöstönsä kouluttamisessa. Leikkaaminen koulutuksesta on helppoa, koska sehän on vain tukitoiminto”. Henna tuskailee.

”Koska työ ja siihen liittyvät osaamisvaatimukset muuttuvat nyt nopeammin kuin koskaan aikaisemmin, on työntekijöiden jatkuva osaamisen ja taitojen kehittäminen tärkeimpiä, ellei tärkein, yritysten kilpailukykyyn vaikuttava tekijä”, Henna kumoaa väitteen kouluttamisesta vain tukitoimintona.

Henna ei juurikaan pidä termistä ”työhyvinvointi”. Hänen mukaan se liian usein mielletään henkilöstön virkistyspäiviksi, joihin panostaminen liittyy tilaisuudessa jaettavien drinkkilippujen määrään tai liikunta- ja kulttuurisetelien saatavuuteen.

Henna väittääkin, että työntekijän todellinen työssä viihtyminen ja hänen tuottavuus liittyvät vahvasti siihen itseluottamuksen ja turvallisuuden tunteeseen, minkä työntekijä kokee, kun hänen oma osaaminen ja taidot ovat haluttuja, ajan tasalla ja hänen itsensä kehitettävissä.

Siksi Hennan mielestä työntekijöille tulisikin antaa enemmän vastuuta ja vapauksia oman osaamisensa kehittämisessä. Itsenäiset kouluttautumismahdollisuudet ovat digitalisaation ansiosta niin monipuoliset, että monet saisivat paljon enemmän hyötyä ja oppia räätälöityjen verkkokoulutusten tai muun itseopiskelun avulla kuin yritysten maksamissa ja esimiesten pakottamiin seminaareihin osallistumalla.

4. Asenne, asenne ja asenne

Lopuksi Henna puhuu lempiaiheestaan eli siitä kuuluisasta puolityhjästä tai -täydestä lasista.

Henna kokee itsensä positiiviseksi ja tulevaisuususkovaiseksi. Vaikka Suomessa on nyt tiukat ajat, niin tulevaisuus on edelleen täysin meidän omissa käsissämme. Häntä suorastaan harmittaa yleinen ilmapiirimme, jossa maalataan lähtökohtaisesti hyvinkin vaikea ja vastakkain asetteleva tulevaisuuskuva.

Keskeisimmäksi asiaksi maamme loistavassa tulevaisuudessa Henna nostaa asenteet ja siinä erityisesti yhteistyön merkityksen.

”Työnantajat ja tekijät eivät ole vastapuolia, eikä päävastustajamme ole naapurin firma eikä edes osin työelämän muutoksille jähmeät yhdistykset tai lainsäätäjät, vaan iso mahdollisuutemme on globaalit markkinat, jossa meidän on haluttava ja uskallettava olla voittajia. Ei ihan hyviä, vaan parhaita. Kun tavoitteet ovat riittävät korkealla, loppuu nysvääminen ja aletaan tekemään oikeita asioita. Ja isoja voittoja saavutetaan vain ja ainoastaan yhteistyötä”.

Henna itse toteaakin, että ”hän ei tee töitä Sitralle, vaan hän tekee töitä yhdessä Sitran kanssa.”

Samaa yhdessä tekemisen ajatusmallia taisivat muuten käyttää menneenä talvena historiallisen hyvin menestyneet Suomen jääkiekkomaajoukkueet.

Lopuksi Henna toivottaa kaikille Neptonin blogin seuraajille;

”Mukavaa ja rentoa kesää, ladataan kaikki akkujamme lomalla ja syksyllä aloitetaan talkoot paremman työn ja Suomen puolesta.”

 

Blogi-vieraamme Henna Keränen toimii asiantuntijana Sitran Uusi työelämä ja kestävä talous -teemassa, jossa hänen tehtäviinsä kuuluvat sekä työelämän murrokseen että että vaikuttavuusinvestoimiseen liittyvät aiheet. 

 

 

 

Haastattelija: Jani Virtanen