Työn tuottavuus kasvaa paremmalla johtamisella

hanna-leena-hemming-22
Hanna-Leena Hemming, toiminnanjohtaja, Suomen Ekonomit ry

”Työn tuottavuus on vapautta johtaa omaa työtään”

aloittaa blogi-vieraamme Suomen Ekonomit ry:n toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming.

“Hallituksen esiin nostama keskustelu työajan pidentämisestä kuudella minuutilla päivässä tai 24 tunnilla vuodessa tuntuu turhauttavalta isolle osalle suomalaisista työntekijöistä. Merkittävä osa suomalaisista työskentelee tuotantotyön sijaan asiantuntijatehtävissä tai tehtävissä, joissa työajalla ei ole suoraan korrelaatiota työmäärään”, jatkaa Hanna-Leena.

Työn tuottavuus on vapautta johtaa omaa työtään

Ihmisten ja työn hyvä johtaminen ja luottamus asiantuntijan osaamiseen varmistaa tuottavuuden.

Asiantuntijoilla on voimakas tahtotila päästää tavoitteisiinsa ja tehdä pikemminkin enemmän töitä kuin työaikalainsäädäntö vaatii. Vastineeksi meidän tulisi ymmärtää, että asiantuntijatyö on ajattelua, aivojen käyttöä ja luovuutta. Siihen sopii huonosti tarkasti määritelty työaika ja työn tekemistä varten ”pakotettu” paikka.

Asiantuntijoilla tulisi olla mahdollisuus päättää itse milloin ja missä he tekevät työnsä. Johtajien tärkeimmäksi tehtäväksi tuleekin määritellä yhdessä työntekijän kanssa tavoitteet työlle ja valvoa näiden tavoitteiden saavuttamista inhimillinen näkökulma huomioiden.  Tavoitteiden tulee siis olla realistisia, koska asiantuntija tähtää joka tapauksessa tavoitteiden ylittämiseen ja siinä samalla helposti ajaa itsensä uupumukseen. Työuupumuksen takia sairaslomaileva, parhaassa työiässä oleva asiantuntija se vasta tehoton ja kallis onkin yhteiskunnalle.

”Me tarvitsemme työajan pidentämiskeskustelujen sijaan keskustelua inhimillisestä työelämästä”, linjaa Hemming.

Tällä hetkellä vallalla on ajattelumalli, jossa työuupumus korjaantuu kahvilla ja paremmalla motivaatiolla. Liiallisista vaatimuksista valittava työntekijä tuomitaan heikoksi ja epämotivoituneeksi.

Mitä on hyvä johtaminen?

Tuottavuutta hyvällä johtamisella on Suomen Ekonomien teema vuodelle 2016.

Mitä se hyvä johtaminen sitten on?

”Edellä mainittua vapauden ja luottamuksen antamista sekä tavoitteiden kautta johtamista. On myös erittäin tärkeää, että organisaatiossa yhdessä keskustellaan ja käsitellään juuri meidän yritykselle sopivaa johtamista. Lähiesimiestyöskentely, kouluttaminen, työolosuhteet ja itsemääräämisoikeus ovat erittäin tärkeitä nykytyössä. Etätyöskentelyä tulee mahdollistaa huomattavasti nykyistä enemmän myös tiimityöskentelyssä videoneuvottelujen, webinaarien, skype-tapaamisten ja muiden teknologian mahdollistamien keinojen avulla”, kertoo Hemming.

”Yksi tärkeä työnteon tuottavuuteen vaikuttava asia on myös henkilöstön mukanaolo rekrytointiprosessissa. Kollegat tietävät minkälaista osaamista tarvitaan ja minkälainen tyyppi sopii parhaiten meidän tiimiin. Eihän sitä voi johtaja yksin tietää”, jatkaa Hemming.

Työaikaseuranta varmistaa työssä jaksamisen

Työaikaseuranta on edelleen työpaikoilla oltava, sen määrää jo lakikin. Tärkeää olisi kuitenkin muuttaa työajanseuranta pois vanhakantaisesta työntekijän vahtimisesta työkaluksi työntekijälle itselleen. Asiantuntijan tulisi itse seurata omaa työntekoaan ja huolehtia myös jaksamisestaan. On levättävä tarpeeksi ja ymmärrettävä, että ajatustyössä työteho laskee vääjäämättä, jos työmäärä paisuu. Luovuus ja uudet ajatukset syntyvät vain riittävästi levänneen ihmisen aivoissa. Työajanseuranta on oivallinen työkalu oman työn suunnitteluun ja jaksamisen varmistamiseen.

”Tiedämme tutkimuksista ja omasta jäsenistöstämme, että mitä ylemmäs mennään asematasolla, sitä pidempää päivää tehdään. Keskimäärin ekonomin toteutunut viikkotyöaika on jopa yli 40 tuntia, eikä säännöllisen työajan ylittävistä tunneista välttämättä makseta mitään, vaan ne ovat työntekijän omaehtoista työajan pidentämistä, koska tahto saavuttaa tavoitteet on niin vahva”, kertoo Hemming.

”Meillä on vallalla tämä ihannekuva johtajasta ja asiantuntijasta, joka tekee kymmentuntisen työpäivän ja herää seuraavana aamuna klo 5 juoksemaan maratonin eli suorittaa vapaa-aikaakin täydellä teholla, pitää kehostaan huolta tavoitehakuisena projektina. Ihminen ei voi olla määräänsä enempää tuottava. Oman työaikansa seurannalla ja itsensä johtamisella on sekin merkitys, että varmistaisimme sillä, että työntekijä on parhaassa terässä sen aikaa, kun häneltä sitä odotetaan. Tavoitteiden on oltava realistisia. Itseään vastaan kilpaileminen on hyvin tyypillistä monille asiantuntijoille. Epärealistinen tavoite aiheuttaa burnoutin. Työnantajan velvollisuus on kuitenkin aina huolehtia työntekijän työkyvystä”, jatkaa Hemming.

Muutosta työelämässämme siis tarvitaan, mutta minkälaista?

Toisaalla esitetään yksioikoista työajan pidentämistä, mutta kysymys on paljon monivivahteisempi.

Työn tuottavuuden parantamisessa Hanna-Leena Hemming nostaa esiin kolme keskeistä teesiä:

  1. Hyvä johtaminen ja johtamisosaamisen kehittäminen
  2. Riittävän toimintavapauden antaminen työntekijöille itselleen
  3. Johtaminen tavoitteiden kautta – ei työajan vahtimisen kautta!

Nuoremmissa työntekijöissä huoli jaksamisesta on jo huomattu

Suomalainen Nora Rosendahl voitti viime viikolla arvostetun yhdysvaltalaisen Bracken Bower-palkinnon, josta hän sai kustannussopimuksen kirjalleen aiheesta “Mental Meltdown”. Rosendal käsittelee kilpailuesseessään työelämässä vallitsevaa tabua työstressistä.

Maailman terveysjärjestön mukaan masennuksesta tulee mailman yleisin sairaus vuoteen 2030 mennessä. Yhdysvaltalainen Benson-Henry Institute arvioi, että jo 60-90 prosenttia lääkärikäynneistä liittyy stressiin. Harvardin lääketieteellisen koulun selvityksen mukaan 96 % yritysjohtajista tuntee palavansa loppuun. Rosendahlin mukaan töissä menestymisen ja tuottavuuden määritys on nurinkurin. Edelleen monella työpaikalla eniten ja pisimpään rehkiviä pidetään parhaina työntekijöinä sen sijaan, että mittarina olisi työn laatu.

“Työnantajien pitäisi rakentaa työpaikkoja, joissa ei idealisoida mahdollisimman suuria tuntityömääriä, vaan keskitytään ajattelun ja työtuloksen laatuun”, sanoo Rosendahl.

 

hemming-round-trBlogi-vieraamme Hanna-Leena Hemming on tunnettu kahdeksan vuoden kansanedustajan pestistään. Eduskunnan jälkeen hän toimi yhdysvaltalaisen lääkeyhtiön johtotehtävissä. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri sekä MBA Aalto-yliopistosta.  Suomen Ekonomien riveissä hän kokee pääsevänsä vaikuttamaan työelämän, johtamisen sekä koulutuksen kehittämiseen. Missionaan hänellä on tavoite vähentää epäluuloja palkansaajajärjestöä kohtaa ja edistää koko yhteiskunnan tasolla yhteisen edun löytämistä työasioihin liittyen.

 

 

Haastattelija: Eve Tarkkonen