Uusi työaikalaki – mitä käytäntöjä se muuttaa?

Tiestitkö, että ensimmäinen ammattiryhmä jossa työaikalaki otettiin Suomessa käyttöön, oli leipurit? Jotta kansalla oli aamulla tuoretta leipää saatavilla, leipurit usein työskentelivät jopa 16 tunnin pätkissä läpi yön. Vuonna 1940 tuli voimaan laki koskien leipomoiden työaikaa ja yötyöhön suhtauduttiin tiukemmin sekä siitä määrättiin maksettavaksi tuplapalkka.

Nykyinen työaikalaki on tullut voimaan vuonna 1996. Maailma on muuttunut reilussa 20 vuodessa merkittävästi – ja niin on työn tekeminenkin. Työaikalain kokonaisuudistus tulee vastaamaan tähän muutokseen ja sen on kaavailtu tulemaan voimaan 1.1.2020.

Keskeisimpiä muutoksia kaavailtuun lakiin ovat työajan vapaamman sijoittelun mahdollistava joustotyöaika, työaikapankin käyttöönotto kaikilla työpaikoilla sekä liukuvan työajan rajojen muuttuminen. Nyt onkin otollinen aika alkaa pohtia, kuinka muutokset tulevat vaikuttamaan yrityksen käytäntöihin ja prosesseihin sekä kuinka muutokset pystytään käsittelemään helposti. On oletettavaa, että uusi laki tuo tullessaan myös erilaisten työsuhteiden ja työaikamuotojen yleistymisen.

Joustotyöajan muutokset koskevat erityisesti ajasta ja paikasta riippumatonta työtä, kuten  asiantuntijatyötä. Lain tultua voimaan vähintään puolet työajasta pitäisi olla sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä päättää itse. Työajanseurannan näkökulmasta asia saattaa tuoda haasteita jos käytössä ei ole teknologiaa, mikä mahdollistaa pirstaloituneen työajan seurannan. Työaika ei koostu vain tehdyistä tunneista, vaan usein erilaista tehtävistä ja projekteista. Työntekijän lisäksi esimiehelle saattaa tuottaa päänsärkyä tehtyjen tuntien ynnääminen yhteen, hyväksyminen ja  selvittäminen, mihin työaikaa on käytetty jos seurantaa tehdään excelillä tai raapustamalla tunteja ruutupaperille.

Hallitus on esittänyt lakiin työaikapankkia, johon voi kerryttää liukumasaldoja enintään 180 tuntia vuodessa. Työntekijä pystyy myöhemmin muuttamaan nämä tunnit vapaiksi. Reaaliaikainen työajanseuranta nousee keskeiseen asemaan tässäkin tapauksessa. Muuten voi vain kuvitella, kuinka HR-osasto ja palkkahallinto joutuu tekemään extramäärän työtä kohdistaessaan pidettyjä vapaita. Onko tämä nyt pois saldokertymästä?  Vai pankista? Paljonko pankkiin jäi? Henkilö on aikeissa olla poissa töistä kaksi viikkoa toukokuussa – onko tämä nyt pankkivapaata, saldovapaata – vai näiden yhdistelmää? Vai onko vuosilomaa? Palkatonta? Kertyykö vuosilomaa? Kun käytössä on joustava työajanseuranta mikä mahdollistaa kirjaukset eri tapahtumatyypeille sekä ymmärtää, mitä jokainen tyyppi tarkoittaa laskennallisesti ja kuinka se käsitellään, työmäärä vähenee kautta linjan. Työntekijällä itsellään, esimiehillä ja hallinnolla on koko ajan reaaliaikainen tieto missä mennään, eikä aikaa tarvitse käyttää kyselyihin, selvittämiseen ja manuaaliseen ynnäilyyn. Nykyaikaiset modernit työajanseurannan ratkaisut palvelevat tulevaisuudessa myös niitä aloja, joille kaavaillaan uuden lain myötä jaksotyöaikamallia.

Nepton on ratkaissut omassa palvelussaan jo nämä haasteet. Ratkaisumme on täysin räätälöitävissä erilaisten yritysten tarpeisiin ja se huomio erilaiset työaikamuodot – oli niitä sitten yksi tai 101. Tuemme kattavasti eri työehtösopimuksia ja teemme palveluun teidän yrityksen omat, paikalliset sopimukset. Työaikapankki on meillä vakiotoiminto jonka avulla työntekijä voi määrittää yrityksenne käytäntöjen mukaisesti, haluaako ylityötuntien menevän saldokertymään, pankkiin vai maksuun. Samoin tietenkin kertyneitä tunteja pidettäessä vapaana, tapahtumatyyppi määrittää miinustetaanko työaikapankin vai saldon kertymiä. Kaiken voi tehdä mobiilisti tai omalta tietokoneelta; ajasta ja paikasta riippumatta sekä tieto on reaaliaikaisesti nähtävissä niin esimiehillä kuin hallinnollakin.

Uudessa työaikalaissa on niin isompia muutoksia kuin pienempiäkin nyansseja, jotka lain tullessa voimaan edellyttävät reagointia. Muutoksiin varautuminen kannattaa aloittaa nyt. Jos laki tulee suunnitellusti ja tässä muodossaan voimaan 1.1.2020, on siinä vaiheessa myöhäistä alkaa miettimään kuinka yrityksen prosesseja muutetaan ja miten saadaan asiat soljumaan sujuvasti. Lakimuutokset ovat lähes poikkeuksetta yrityksissä mietinnän paikka. Lain muuttuessa mietinnän ja työmäärän voi minimoida jo ennakkoon siirtymällä Neptonin tyytyväisten asiakkaiden joukkoon. Meillä on valmiina lainmuutoksen edellytykset täyttävä ratkaisu.

 

Lue lisää työaikalain kokonaisuudistuksesta täältä.

 

Kirjoittanut Kati Hirsikangas