Toteutimme helmikuussa 2025 asiakkaillemme kyselyn, jonka tavoitteena oli kartoittaa eri organisaatioiden käyttämiä palkanlaskentajärjestelmiä, niiden toimivuutta sekä mahdollisia kehitystarpeita. Kyselyyn osallistui yhteensä 37 vastaajaa eri organisaatioista.
Pyysimme myös Neptonin Community Manager Atte Tornbergia kommentoimaan kyselyn tuloksia ja jakamaan omia havaintojaan asiakkaiden tarpeista palkanlaskennan suhteen.
Tyytyväisyys nykyiseen järjestelmään
Vastaajia pyydettiin arvioimaan palkanlaskentajärjestelmäänsä asteikolla 1–5, jossa arvosana 1 tarkoitti “en suosittele” ja 5 tarkoitti “suosittelen vahvasti“. Keskiarvoksi muodostui arvosana 3,92, mikä osoittaa, että tyytyväisyys on kohtalaisen hyvällä tasolla, mutta kehitystarpeita on edelleen.
3,92 / 5
Neptonin asiakkaiden antama keskiarvo nykyisille palkanlaskentajärjestelmilleen
Oma palkanlaskija vai ulkoistettu palveluntarjoaja
Kyselyyn vastanneista 65% kertoi organisaationsa käyttävän ulkopuolista palkanlaskentapalvelua, kun taas 35% ilmoitti käyttävänsä omaa palkanlaskijaa.
“Palkanlaskennan ulkoistaminen esimerkiksi tilitoimistolle on yleistyvä trendi, joka vähentää hallinnollista taakkaa ja antaa yritykselle mahdollisuuden keskittyä ydinliiketoimintaansa. Vaikka talon sisäisten palkanlaskijoiden työtehtävät muuttuvat, HR- ja talousosastojen rooli säilyy merkittävänä fokuksen siirtyessä yhä enemmän prosessien sujuvuuden varmistamiseen ja mittaamiseen”, kertoo Tornberg.
Samalla selvitimme, kuinka hyvin palkanlaskentajärjestelmät ovat yhdistetty muihin HR- ja työajanseurantajärjestelmiin. Vastauksissa nousi esiin seuraavia havaintoja:
- 16 organisaatiolla on integraatioita esimerkiksi työajanseurantaan tai HR-järjestelmiin.
- 21 organisaatiolla ei ole integraatioita, mikä voi aiheuttaa manuaalista työtä ja tehottomuutta
“Tämä tutkimustulos osoittaa, että monilla organisaatioilla järjestelmien integrointi on vielä kesken. Automatisoitu tiedonsiirto eri järjestelmien välillä on merkittävin yksittäinen toimenpide, jolla organisaatiot voisivat nopeuttaa prosesseja, vähentää virheitä ja parantaa palkanlaskennan tarkkuutta”, Tornberg arvioi.
Työajanhallinnan vaikutus palkanlaskentaan
Lue asiantuntijoidemme parhaat vinkkinsä palkkaprosessien tehostamiseen ja virheiden minimoimiseen.
Uuden palkanlaskentajärjestelmän harkinta
Vastaajista 57% ei ollut harkinnut uutta järjestelmää, kun taas 38% oli harkinnut vaihtoehtoja ja 5% ei ollut varma.
“Tämä on kiinnostava tutkimustulos verrattuna organisaatioiden tyytyväisyyteen nykyisiin järjestelmiinsä. Vaikka tyytyväisyys on hyvällä tasolla (3,92/5), niin yli kolmasosa vastaajista on kuitenkin harkinnut järjestelmän vaihtoa, mikä osoittaa, että organisaatiot eivät ole täysin sitoutuneita nykyjärjestelmiinsä. Se viittaa siihen, että vaikka nykyiset järjestelmät täyttävät perusvaatimukset, organisaatiot etsivät yhä parempia ratkaisuja tehokkuuden ja tarkkuuden lisäämiseksi palkanlaskennassa”, kommentoi Tornberg.
Kysyimme asiakkailtamme myös, mitkä ovat heille tärkeimpiä kriteerejä uutta palkanlaskentajärjestelmää valitessa. Vastaajat pysyivät valitsemaan usean vaihtoehdon, mutta valintaperusteiden tärkeysjärjestys oli Neptonin asiakkaiden mielestä selvä:
- Yhteensopivuus muiden järjestelmien kanssa (27 mainintaa)
- Käyttäjäystävällisyys (22 mainintaa)
- Yhteensopivuus työajanseurannan kanssa (20 mainintaa)
- Kilpailukykyinen hinta (17 mainintaa)
“Tekniset ominaisuudet, kuten yhteensopivuus muiden järjestelmien kanssa ja käyttäjäystävällisyys, ovat nousseet hintaa merkittävämmiksi tekijöiksi vastauksissa. Voimme tulkita tämän siten, että organisaatiot arvostavat ennen kaikkea sujuvuutta palkanlaskennassa ja ovat valmiita investoimaan järjestelmiin, jotka tukevat tätä tavoitetta”, sanoo Tornberg.
Palkanlaskentaprosessien keskeisimmät haasteet
Asiakasorganisaatiot pystyivät valitsemaan usean vaihtoehdon yleisimmistä haasteista kysyttäessä:
- Manuaalinen työ (20 mainintaa)
- Työkalut eivät kommunikoi keskenään (10 mainintaa)
- Automaattisen tiedonsiirron puuttuminen (9 mainintaa)
- Käyttöliittymän haasteet (6 mainintaa)
Vastauksista voidaan tulkita, että palkanlaskentaprosessien haasteet keskittyvät edelleen manuaalisiin toimiin ja järjestelmien puutteellisiin integraatioihin. Tämä heijastaa laajempaa markkinatrendiä, jossa organisaatiot etsivät yhä enemmän automaatiota ja integroituja ratkaisuja prosessien sujuvoittamiseksi. Järjestelmien välinen kommunikaatio ja automaattinen tiedonsiirto ovat keskeisiä kehityskohteita, sillä ne parantavat tarkkuutta ja vähentävät virheiden riskiä.
“Lisäksi käyttäjäystävällisyyden merkitys korostuu, mikä tukee laajempaa trendiä kohti yksinkertaisempia ja intuitiivisempia järjestelmiä, jotka tukevat työskentelyä ja vähentävät hälyä arjesta”, Tornberg lisää.
Manuaalisen työn määrä nousi selkeästi esiin keskeisimpänä haasteena organisaatioiden palkanlaskentaprosesseissa.
“Tämä tulos vastaa myös omia havaintojamme. Eräs asiakkaamme työskentelee 50 työntekijän yrityksessä palkanlaskentaosastolla. Hän kertoi käyttävänsä nykyään Nepton Palkat -palvelun myötä vain muutaman minuutin kuukaudessa työajanhallinnan ja palkanlaskennan välisten tietojen siirtämiseen, kun ennen siihen meni 1,5 tuntia”, kertoo Tornberg.
90min -> 5min
Palkanlaskijan ajansäästö 50 henkilön yrityksessä kuukausittain
Kyselyn yhteenveto
Tulokset osoittavat, että vaikka monet organisaatiot ovat suhteellisen tyytyväisiä nykyiseen palkanlaskentaratkaisuunsa, monilla on edelleen merkittäviä haasteita, kuten manuaalinen työ ja järjestelmien integraatioiden puute. Kyselyssä nousi myös esiin kiinnostus järjestelmien yhteensopivuuteen ja käyttäjäystävällisyyteen, mikä voi tarjota kehitysmahdollisuuksia uusille ratkaisuille, kuten Nepton Palkat -palvelulle. Voit tutustua palveluun alla olevan demovideon avulla.
Tutustu Nepton Palkat -palveluun
Katso käytännössä, miten helppoa työajanseurannan tiedot on yhdistää palkanlaskentaan Nepton Palkat -palvelun avulla.
Varaa tapaaminen
Varaa ilmainen etäesittely, jossa asiantuntijamme kertoo sinulle tiivistelmän Neptonin ominaisuuksista ja hyödyistä.
