Viime aikoina otsikot työelämästä ovat olleet paikoin kielteisiä: robotisaatio ja automatisaatio vie työpaikat. Teknologian kehitys tulee vääjäämättä muuttamaan työn tekemistä, mutta tekeekö se ihmisestä tarpeettoman?
Työ on aina muuttunut, aina on kadonnut ammatteja ja työtehtäviä, ja tullut uusia tilalle.
Tulevaisuusmuotoilija Minna Koskelo kommentoi: ”Tämänkaltainen viestintä ei varsinaisesti saa aikaan innostunutta pohdintaa tulevaisuudesta ja teknologian suomista mahdollisuuksista. Päinvastoin. Se on varma keino saada aikaan hylkimisreaktio ja jähmettyminen. Aktiivinen toimija muuttuu passiiviseksi ja pelokkaaksi.”
Koskelon mukaan erilaisia arvioita on esitetty, kuinka paljon titteleitä katoaa. Arviot kuitenkin vaihtelevat suuresti, 5- 50 % välillä. Ehkäpä tämäkin kertoo siitä, miten monimutkainen ja hahmottumaton asia on kyseessä. Lisäksi muutoksen nopeuden on ennustettu olevan paljon nopeampaa kuin mitä todellisuudessa on tapahtunut. Esimerkiksi robotisaatiosta on jo vuosia esitetty todella radikaaleja lukuja, ja nyt on nähty, että kehitys on edennyt paljon hitaampaa kuin on ajateltu.
Työ on ongelmien ratkomista. ”En usko, että meiltä ihmisiltä on ongelmat katoamassa”
Täytyy kuitenkin muistaa, että työ on aina muuttunut, aina on kadonnut ammatteja ja työtehtäviä, ja tullut uusia tilalle. Pitäisi pohtia paikoilleen jähmettymisen sijaan sitä, mikä on työn määritelmä. Sehän on ongelmien ratkomista niin, että saamme siitä palkkaa. ”En usko, että meiltä ihmisiltä ovat ongelmat katoamassa”, kommentoi Koskelo.
Miten yritykset voivat valmistautua muutoksiin ja varmistaa henkilöstön hyvinvoinnin?
On selvää, että koulutustarve on suuri. Kaikki me joudumme – tai saamme – opiskella uuden tai useita uusia ammatteja ja taitoja. Toinen asia on, että ihmisyyden ja läsnäolon tarve ei tule katoamaan eikä sitä voi korvata koneilla tai roboteilla. Opimme koko ajan ymmärtämään ihmistä paljon enemmän. ”Työ muuttuu radikaalisti, koska kaikki sellainen, mikä voidaan ihmistä hyödyttävällä tavalla automatisoida, tullaan automatisoimaan. Mutta – täytyy ymmärtää mikä on järkevää automatisointia ja mikä on vain automatisointia automatisoinnin takia. Tekoälystä pitäisi käyttää enemmin nimeä tukiäly. Robotit eivät toistaiseksi pysty monimutkaisiin tehtäviin, joita tarvitaan ihmisten välisessä kanssakäymisessä ja asioiden kehittämisessä”, kommentoi Koskelo.
Työntekijöille tulee tarjota kokemuksia ennustettavuudesta, autonomiasta, yhteisöllisyydestä ja oikeudenmukaisuudesta.
Työhyvinvointi nousee tärkeäksi muutosten keskellä. Hyvä johtaminen korostuu tulevaisuudessa. Työntekijöille on suotavaa tarjota kokemuksia ennustettavuudesta, autonomiasta, yhteisöllisyydestä ja oikeudenmukaisuudesta.
”Jos ollaan ottamassa uutta teknologiaa käyttöön, niin kerrotaan heti aikataulu. Salamyhkäisyys lisää vain pelkoa. On tärkeää ottaa työntekijät mukaan muutokseen. Nykyisellä tietämyksellämme ihmisen toiminnasta on jo edesvastuutonta olla ottamatta huomioon työntekijöiden hyvinvointia”, sanoo Koskelo
Tulevaisuusajattelua yrityksiin
Koskelo näkisi mielellään enemmän yrityksissä tulevaisuusajattelun hyödyntämistä, ennakoinnin ottamista osaksi toimintaa. Suomessa ollaan huippuja maailman mittakaavassa tulevaisuuden tutkimisessa ja ennakoinnissa: meillä on esimerkiksi länsimaiden ainoa tulevaisuusvaliokunta pääministerin alaisuudessa eduskunnassa. Julkisella sektorilla tehdäänkin ennakointia, yritystasolla olemme jälkijunassa.
Tarvitsemme tulevaisuuden lukutaitoa eli kykyä arvioida muutosta, sen vahvuutta ja levinneisyyttä. Maailma ei lakkaa muuttumasta
On erittäin tärkeää ymmärtää, että on olemassa erilaisia muutoksia ja oppia havaitsemaan niitä. Tarvitsemme tulevaisuuden lukutaitoa eli kykyä arvioida muutosta, sen vahvuutta ja levinneisyyttä. Maailma ei lakkaa muuttumasta. ”Vain olemalla tulevaisuustietoinen, voi rakentaa haluamaansa tulevaisuutta. Jos ei ole tietoinen vaihtoehdoista tai aktiivisesti pyri luomaan tulevaisuuttaan, toteuttaa jonkun toisen visioita”, summaa Koskelo.
Itseohjautuvuus on kiistatta tehokkain toimintatapa
Minna Koskelo näkee nykyisessä työelämässä paljon hyvää: ”Työhyvinvoinnista puhutaan enemmän kuin koskaan”. Työpahoinvoinnin kustannukset ovat THL:n mukaan 25 miljardia vuodessa. Tiedämme, miten työn tulokseen vaikuttaa, jos ihminen ei ole motivoitunut. Työntekijäkokemuksen ja innovaatioiden sekä luovuuden yhteys ymmärretään hyvin tällä hetkellä.
”Alamme ymmärtää, että kiireen ihannoinnilla ei saadakaan aikaan enemmän tai nopeammin. Väsyneet ihmiset tekevät paljon virheitä. Ikävä kyllä edelleen näkee esimerkiksi vastuullisissa asemissa olevien kehuskelua siitä miten vähän he nukkuvat. Tämä on edesvastuutonta väärän esimerkin näyttämistä, puhumattakaan siitä minkälaisia virheitä päättäjät valta-asemissaan väsyneenä voivat tehdä”, sanoo Koskelo.
”En ymmärrä, miksi on niin kauhean pelottavaa antaa vapauksia, koska se tutkitusti tuo hyvinvointia ja parantaa tuottavuutta.”
Mitä sitten pitäisi parantaa Minna Koskelo? ”Pidän sitä kummallisena, että vaikka tiedämme jo todella paljon ihmisyydestä: aivojen toiminnasta ja lajityypillisistä ominaisuuksista, niin toimimme tietoa vastaan. Tiedetään esimerkiksi se, että itseohjautuvassa mallissa työntekijät voivat hyvin ja ovat tehokkaita. Epäluottamus ruokkii epäluottamusta ja päinvastoin. En ymmärrä, miksi emme hyödynnä tätä tietoa, koska se tutkitusti tuo hyvinvointia ja parantaa tuottavuutta. Toivon, että teknologia-hurmoksessa emme unohda ihmistä sillä ihmiset realisoivat tulevaisuuden.”
”Tiedämme, että hyvin monen työ tulee muuttumaan, ja silti emme käytä tarpeeksi aikaa näiden muutosten miettimiseen ja ennakointiin. Tulevaisuus ei ole ennalta päätetty, se tehdään yhdessä. Voimme valita aktiivisen tai passiivisen roolin”, summaa Koskelo.
Haluatko kuulla miten Nepton voisi helpottaa yrityksesi henkilöstöhallintoa – ja sinun työtäsi? Varaa aika alla olevan linkin kautta niin asiantuntijamme esittelee palvelua etäyhteyden välityksellä.
[varaa-esittely]
