“Suurin osa organisaatioista – työntekijöistä puhumattakaan – ei ole tiedostanut uuden työaikalain tuomia muutoksia” – Johanna Hirn, HR-konsultti, Töölön Vire
Työaikalainsäädäntö muuttuu vuodenvaihteessa ja koskee kaikkia Suomessa toimivia organisaatioita ja työntekijöitä. Vuoden 2020 alusta lähtien kaikki tehty työ luetaan työajaksi, ei vain työpaikalla työaikana tehdyt tunnit. Muutos on merkittävä ja heijastelee työelämän murrosta ja valtavaa muutosvauhtia.
Varsinkin asiantuntijat ovat tähän asti tehneet usein lisätunteja kotona, etätöitänä ja matkoilla ilman, että tunteja on kirjattu välttämättä mihinkään ja niistä on saatu korvausta. Nyt tämä kaikki “tehdään vaikka yöllä, koska pitää saada valmiiksi” työ pyritään tekemään näkyväksi myös lainsäädännön puitteissa.
Muutoksilla halutaan mahdollistaa ennen kaikkea parempi työajan hallinta ja joustavat työaikajärjestelyt. Lailla vastataan uudistuvan asiantuntijatyön sekä yritysten kehittyviin tarpeisiin. Toisaalta pyritään myös helpottamaan työn ja yksityiselämän yhteensovittamista.
“Suurin osa organisaatioista – työntekijöistä puhumattakaan – ei ole tiedostanut uuden työaikalain tuomia muutoksia”, sanoo Johanna Hirn, pitkän linjan HR-ammattilainen HR-konsultointia ja -palveluja tarjoavasta Töölön Vireestä.
Tiedätkö mikä on joustotyö ja työaikapankki?
Työaikalakiin tulee uusi joustotyön määritelmä. Sen piiriin kuuluu ajasta ja paikasta riippumaton työnteko. Lisäksi mm. normaaliin työaikaan liitetyt liukumat voidaan nyt irrottaa perustyöajasta esimerkiksi illalla toteutettavaksi työajaksi. Jos työntekijä esimerkiksi lähtee klo 17 kotiin työpaikalta, käy harrastuksissa välillä ja ottaa kotoa klo 20-21 puhelinpalaverin, voi tämän kirjata liukumana. Myös työaikapankki tulee lain piiriin. Mitä nämä termit sitten tarkoittavat?
Työaikapankki:
Mikäli työnantaja ja työntekijä ovat yhteisesti sopineet työaikapankin ylläpidosta ja pelisäännöistä, tällöin sovituilla säännöillä voi liukumia siirtää työaikapankkiin. Suurimmalla osalla työpaikoista on tällä hetkellä käytössä liukuma, mutta ei työaikapankkia. Jos tällainen yhdessä sovittu työaikapankki on, voi sinne siirtää liukumia vain eri sopimuksella ja yhdessä työnantajan kanssa sovituilla säännöillä. Liukumaa ei siis voi suoraan siirtää työaikapankkiin, jos sellaista ei ole yhteisesti työnantajan ja työntekijän välillä sovittu perustettavaksi.
Työaikapankista taas tehtyjä tunteja voi sovituilla käytännöillä käyttää vapaina. Laissa myös määritellään paljonko työntekijällä on mahdollisuus käyttää työaikapankin tunteja ja milloin niitä saa käyttää. Jos kaikkia ylimääräisiä tehtyjä tunteja ei pysty pitämään vapaina, on työnantajalla velvollisuus korvata nämä rahana.
Joustotyö:
Joustotyön käsite on uusi ja joustotyöaika voidaan ottaa käyttöön työntantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella silloin, kun vähintään puolet työntekijän työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Tällaisesta työstä hyvä esimerkki voi olla mm. liikkuva myyntityö.
Uusi työaikalaki mahdollistaa myös satunnaiset yötyöt ja esim. työntekijän on helpompi kirjata mm. iltaisin tehtävää edustustyötä. Kaiken kaikkiaan työntekeminen muuttuu myös lainsäädännön silmissä joustavammaksi. “Työelämä on suuressa muutoksessa ja työtä tehdään jo nykyisin hyvin paljon ajasta ja paikasta riippumatta. Joustavuus ei ole ainakaan vähenemässä. Uusi laki saattaa jäädä pian jo vanhentuneeksi, niin nopea on tällä hetkellä työelämän muutosvauhti”, kommentoi Johanna Hirn työelämän murrosta.
Myös etätyö tulee uuden työaikalain piiriin. Aiemmin on tehty erillisiä sopimuksia työpaikoilla ja tämä on koettu ehkä toisinaan hieman hankalaksi tai sopimukset ovat jääneet tekemättä. Nyt kun etätyö tulee lainsäädännön piiriin, täytyy ottaa huomioon myös kotona tehtävässä työssä ergonomia, työturvallisuus ja muut työntekijää suojelevat seikat, mutta myös puolin ja toisin selkeät tavoitteet sekä seurannat.
Mitä pitäisi nyt jokaisessa yrityksessä tehdä?
Yrityksissä nämä muutokset tulevat aiheuttamaan varmasti yllätyksiä. Työaikalaki määrittelee vähimmäisvaatimukset, joista voi sitten ylittäviltä osilta sopia. Mutta on muistettava, että laki menee aina paikallisten sopimusten yli ja sitä on luonnollisesti noudatettava. Jokaisella työpaikalla pitäisi käydä nyt läpi, että minkälaisia sopimuksia on tehty ja vastaavatko ne uuden lain henkeä. Positiivista muutoksessa on sen tuoma mahdollisuus katsoa minkälaisia tehoja voitaisiin saada lisää toimintaan, mitä kaikkea laki myös jatkossa mahdollistaa niin että sekä työntekijät että työnantaja ovat tyytyväisiä.
Todennäköisesti on tulossa myös haasteita esim. joustotyön käytön suhteen. Milloin tunteja saa käyttää vapaina ja milloin ei. Näitä tulisi käydä yhdessä työpaikoilla läpi, jotta kaikille on selvää, miten jatkossa toimitaan.
Haastattelussa HR-yrittäjä Johanna Hirn Töölön Vire-yhtiöstä. Kirjoittaja: Eeva-Kaisa Tarkkonen. Artikkelikuva: Sami Perttilä
Johanna Hirnin vinkit HR-ammattilaisille:
Laita nämä HR-asiat kuntoon vuodelle 2020
- Tutustu uuden lainsäädännön pääkohtiin, tietoa löytyy netistä ja tilaisuuksia järjestetään eri toimijoiden tahoilta
- Sopeuta yrityksesi liukumat, seurantajaksot ja muut lainsäätäjän määrittelemät pakolliset muutokset yrityksesi käytäntöihin
- Tutki vapaaehtoiset joustoja tuovat mahdollisuudet, miten näitä voisi hyödyntää sekä työnantajan että työntekijän eduksi (mm. työaikapankki ja joustotyö)
